OSA 9: Miten rakennuksen hiilijalanjälki lasketaan?
Uusi rakennuslaki tulee voimaan 1.1.2025. Sen tavoitteena on parantaa rakentamisen laatua ja kestävyyttä sekä yksinkertaistaa lupaprosesseja. Pientalorakentajan kannalta tämä tarkoittaa toivottavasti sujuvampia lupamenettelyjä, mutta myös tiukempia vaatimuksia energiatehokkuuden sekä ympäristöystävällisyyden suhteen. Vähähiilisyys on tärkeä osa uuden rakennuslain tavoitteita, mutta vielä ei ole täyttä varmuutta, mitä tämä käytännössä tarkoittaa pientalorakentajan kohdalla. Näyttää siltä, että pientalorakentajalle hiilijalanjäljen laskenta on jäämässä vapaaehtoiseksi.
Hiilijalanjälki kertoo rakennuksen ympäristövaikutuksista koko elinkaaren aikana
Ekologinen kestävyys rakentamisessa tarkoittaa kestäviä materiaalivalintoja, kiertotaloutta ja elinkaariajattelua. Suunnittelemalla toimivia tiloja ja tekemällä ympäristön kannalta viisaita materiaalivalintoja voidaan pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä sekä rakennusaikana että rakennuksen koko elinkaaren aikana.
Rakennuksen hiilijalanjälki määräytyy suurelta osin jo suunnitteluprosessin aikana, minkä jälkeen mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin ovat rajalliset. Hiilijalanjälkeen vaikuttavat mm. rakennuspaikan valinta, massoittelu, tilatehokkuus, runkomateriaalin valinta sekä energiatavoitteet. Parhaiten hiilijalanjälkeen voidaan suunnitteluvaiheessa vaikuttaa parantamalla energiatehokkuutta sekä käyttämällä uusiutuvaa energiaa. Materiaalivalintojen kautta voidaan myös vaikuttaa; kierrätysmateriaalit, uusiutuvat materiaalit, pitkäikäiset materiaalit sekä materiaalipiheys pienentävät hiilijalanjälkeä. Tilatehokkuus vaikuttaa merkitsevästi materiaalien kulutukseen.
Hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arviointi
Ympäristöministeriö on kehittänyt menetelmän rakennusten vähähiilisyyden arviointiin Suomessa. Vähähiilisellä rakennuksella on pieni hiilijalanjälki mutta suuri hiilikädenjälki. Hiilijalanjälkeä arvioidaan rakennuksen koko elinkaaren aikana, mihin sisältyvät rakennustuotteiden valmistus, kuljetus ja työmaa, rakennuksen käyttö sekä lopulta purku ja kierrätys.
Hiilikädenjälkeen sisältyvät sellaisten ilmastovaikutusten nettohyödyt, joita ei olisi olemassa ilman rakennushanketta, kuten rakennusten toimiminen hiilinieluna tai hiilivarastona, rakennuksen elinkaaren aikana tuotettu ylimääräinen uusiutuva energia sekä rakennustuotteiden uudelleenkäytön tai kierrätyksen myötä syntyneet hyödyt.
Rakennuksen tilasuunnitelman hiilijalanjälkeä voidaan arvioida FIGBC:n laatimaan arviointiohjeen avulla. Sen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista sekä oppia tunnistamaan, miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista alan ulkopuolisille toimijoille.
Työkaluja ammattilaisille hiilijalanjäljen laskentaan
Rakennushankkeen hiilijalanjäljen laskentaa tekevät monet kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijayhtiöt (esim. Grandlund, A-Insinöörit, Vesitaito, Costa, Macon). Monet näistä hyödyntävät laskentaan kehitettyjä valmiita työkaluja. Esimerkiksi suomalaisen Bionovan kehittämä One Click LCA -elinkaarilaskentatyökalu pitää sisällään yli 10 000 rakennusmateriaalin ympäristötietokannan.
Muita työkaluja ovat mm.
• Realaizer
• Prodikt
Kalustevalmistajilla on myös omilla sivuillaan tuotekortteja, joissa kerrotaan mm. tuotteen aiheuttamat päästöt, käytetyt materiaalit ja niiden määrät, paino, päästöjen jakautuminen, kangasmateriaalivaihtoehdot ja niiden päästövaikutukset sekä kierrätysohjeet.
• Isku
• Martela
• Kinnarps
EPD- ympäristöselosteista voi lukea Rakennustiedon tietopankista. EPD-ympäristöseloste esittää luotettavasti rakennustuotteiden ympäristövaikutukset. Niiden laskenta tehdään elinkaarianalyysillä tuotteen koko elinkaaren ajalta. Näitä verifioituja ympäristöselostetietoja voidaan käyttää apuna hiilijalanjäljen laskennassa.