Kestävä asuminen tehostaa, huoltaa, korjaa, kierrättää ja jakaa

Asuminen koskettaa meitä jokaista. Rakennuksiin on investoitu valtavasti materiaalia, energiaa ja työtunteja. Rakennusmateriaalien valmistus aiheuttaa paljon enemmän ilmastopäästöjä, kuin maapallolla globaalisti olisi varaa. Neitseellisten materiaalien kulutus aiheuttaa biodiversiteettikatoa. Kiinteistö- ja rakennusala on Suomen toiseksi suurin jätteentuottaja. Jotta arkkitehti voisi hyvillä mielin suunnitella ja rakentaja rakentaa, tarvitaan iso ja nopeakin paradigman muutos. Jokaisella aikakaudella on omat piirteensä ja ongelmansa, jotka usein huomataan vasta tulevien sukupolvien aikana. Ehkäpä tätä meidän aikaamme kritisoidaan tulevaisuudessa siitä, että luonnonvaroja tuhlattiin valtavasti edelleen, vaikka kestävyyden rajat oli jo tiedostettu.

Julkaisemme Kestävä pientalorakentaminen -juttusarjan, jossa käymme kansantajuisesti läpi ekologisesti kestävään pientalorakentamiseen liittyviä  näkökulmia. Luvassa on informatiivisia ja inspiraatiota herättäviä juttuja kestävästä pientalosuunnittelusta, kiertotaloudesta rakentamisessa ja sisustuksessa, ekologisista materiaalivalinnoista ja hankinnoista, rakennustyömaan jätehuollosta sekä rakennuksen ylläpidon merkityksestä kodin elinkaareen. Tervetuloa mukaan kestävän rakentamisen maailmaan!

Kestävä kehitys ottaa huomioon ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden 

Ekologisen kestävyyden lisäksi kestävä kehitys ottaa huomioon myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Taloudellisesti kestävät hankkeet käyttävät resursseja tehokkaasti sekä myös toiminnallisesti kestävästi, niin että rakennus on käytettävissä mahdollisimman pitkään ajallisesti ja täyttää tulevienkin sukupolvien tarpeet. 

Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa sitä, että suunnittelussa huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät. Tilojen tulisi olla saavutettavia ja esteettömiä esimerkiksi liikuntaesteisille. Tilojen on myös oltava turvallisia, eikä julkisiin tiloihin kannata jättää epämääräisiä, pimeitä alueita. Käytännössä sosiaalinen kestävyys tarkoittaa myös rakennusten muuntojoustavuutta ja käyttöasteen maksimointia. 

Kulttuurinen kestävyys keskittyy kulttuuriperinnön säilyttämiseen, kulttuurisen monimuotoisuuden ja suvaitsevaisuuden huomioon ottamiseen. Modernisoinnit tulisi tehdä vanhaa kunnioittaen. Kulttuuriseen kestävyyteen kuuluu kerroksellisuus ja oman aikakauden arkkitehtuurin tuominen osaksi ympäristöä siten, että paikan luonne vahvistuu.

Mitä kestävä asuminen ja rakentaminen sitten tarkoittaa käytännössä?  

Kestävyysajattelun kannalta olisi viisaampaa käyttää ja korjata jotain jo olemassa olevaa tilaa asumiseen, mutta uusiakin rakennuksia vielä varmasti tullaan rakentamaan. Lisätilan tarve tulisi ensisijaisesti tyydyttää tehostamalla tilankäyttöä ja palveluita. Erilaisten digitaalisten ratkaisujen, kuten varausjärjestelmien avulla voidaan helpottaa tilojen yhteiskäyttöä ja rakennetun ympäristön jakamistaloutta.

Jos uutta kuitenkin rakennetaan, rakennukset tulisi tehdä pitkäikäisiksi, monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi. Ne tulisi rakentaa helposti huollettaviksi ja korjattaviksi siten, että rakennusosat ja -materiaalit voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää. Rakentamisessa olisi hyvä pyrkiä hyödyntää mahdollisimman paljon kierrätettyjä materiaaleja sekä uusiomateriaaleja. 

Rakennuksen kunnossapidosta huolehtiminen on myös kestävyyttä tukeva teko. Asianmukaisilla ja huolto- ja korjausohjeilla asukasta tuetaan pitämään huolta omasta asunnostaan. Oikea-aikaiset huoltotoimenpiteet pidentävät rakennuksen elinkaarta. Rakennuksen tullessa elinkaarensa päähän purkumateriaalien pitäisi löytää tiensä käyttöön – ei vain polttoon tai kaatopaikalle. Ekologisuuden huomioiminen rakentamisessa voi tarkoittaa, että lopputuloksena syntyy jotain uudenlaista estetiikkaa. Yhtä hyvin voi olla, että talosi näyttää hyvin samannäköiseltä kuin naapurin talo, mutta sen ekologinen jalanjälki on huomattavasti pienempi. Mitä sitten tarkoittaa kiertotalousajattelu rakentamisessa?