OSA 1: Ekologisesti kestävän pientalon suurimmat ratkaisut tehdään suunnittelijan pöydällä

Talon rakentaminen sisältää monta eri vaihetta, joista jokaisella on omat vaikutuksensa rakennuksen ekologiseen kestävyyteen. Suunnitteluvaiheella on suuri merkitys, koska silloin tehdään merkityksellisimmät valinnat. Jo talon sijoittaminen tontille tarkoittaa valintoja, jotka vaikuttavat ympäristöön. Skammi on sitoutunut tarjoamaan asiakkaille ekologisesti kestäviä ratkaisuja ja rohkaisemaan myös pientalorakentajia kiertotalousajatteluun.

“Tilanne haastaa myös suunnittelijan egoa: toteutanko omaa visiotani vai olenko valmis kuuntelemaan sitä, mitä tavara tahtoo olla? Tarvitaan monesti myös hyvää onnea, että sopivaa tavaraa sattuu “tippumaan syliin”.“ (Seela Pentikäinen)

“Tyhjiöön suunnittelu ei ole hyvä tehtävänanto. Ihminen on haptinen olento, joka innostuu kokemastaan ja näkemästään. Toki on mahdollista, että joku suunnittelija innostuu tyhjiöön suunnittelusta, mutta tällainen lähestymistapa edellyttää melkoista egosentrismiä, jos haluaa toteuttaa oman visionsa vain omasta päästään käsin.” (Isa Kukkapuro, Arkkitehti-lehti 2/2024 - Aine ja äly)

Suunnitteluvaiheessa tehdään suuria valintoja

Ennen lopullista päätöstä tontin valinnasta arkkitehdin kanssa voi sopia ennakoivasta työpanoksesta, jonka tavoitteena on tutkia eri tonttivaihtoehtoja ja varmistaa tontin soveltuvuus hakkeeseen. Sijoittamalla talo optimaalisesti ilmansuuntien mukaan voidaan vaikuttaa mm. energiakustannuksiin. Maaston muokkaaminen, kuten kallion louhiminen sekä maan poisajo nostaa heti rakennuksen hiilijalanjälkeä. Tontilla olevien elementtien hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan on aina askel oikeaan suuntaan.  Kiinteistön lähtötilanne selvitetään yhdessä arkkitehdin kanssa. Jos tontilla sijaitsee purettava rakennus, kannattaa yhdessä pohtia, onko rakennuksen purkaminen välttämätöntä. Vähintäänkin kohteesta tehdään purkumateriaalikartoitus, jossa huomioidaan mahdollisesti hyödynnettävät rakennusosat.

Tarpeet ja toiveet kannattaa kartoittaa etukäteen

Rakennuttajan kannattaa laatia esitys omista tarpeistaan ja toiveistaan ennen arkkitehdin valintaa. Näissä toiveissa huomioidaan tilaohjelmaan, arkkitehtuurin, kustannuksiin ja aikatauluun liittyvien tavoitteiden lisäksi ekologiset tavoitteet. Luonnossuunnitteluvaiheessa huomioidaan rakennuttajan käytössä olevat puretut tai kierrätetyt rakennusosat. Voidaan myös sopia, mitä rakennusosia rakennuttaja pyrkii hankkimaan käytettynä, esimerkiksi ikkunat ja ovet. Näin voidaan ennakoida suunnitelman joustamista hankitun kierrätetyn materiaalin perusteella. 

Ajattomuus ja kestävyys suunnittelun periaatteina

Taloa suunniteltaessa on tärkeää tavoitella niin ajatonta ja kestävää, että sen korjaaminen tai purkaminen eivät ole heti seuraavien sukupolvien mielitekona. Rakentajan kannattaa kysyä itseltään, onko tällä hetkellä hyvältä näyttävä trendi vain ohimenevä ilmiö? Miellyttääkö tyyli vielä tulevaisuudessa? Miten perustelet selität valintasi tulevaisuuden jälkeläisillesi? Ajattomuus tarkoittaa tyylillisen kestävyyden lisäksi usein materiaaleja, jotka vanhenevat kauniisti ja ovat kohtuullisin konstein korjattavissa. Arkkitehtuurin tulisi myös olla sellaista, että se sinällään ei aiheuta ongelmia talon kestävyydessä. Esimerkiksi räystäiden salliminen säästää julkisivua sään aiheuttamilta vaurioilta.

Suunnittelijan vastuulla on joustavan asumisen toteutuminen

Suunnittelijan tehtävänä on ottaa huomioon rakennuksen käytettävyys aikaulottuvuudessa. Väliovivaraukset, tilojen avaamiset ja yhdistämiset, tilojen käyttötarkoituksen muutokset, teknisiin apuvälineisiin kuten hissiin tai ramppiin varautuminen ovat asioita, jotka suunnittelijan on huomioitava. Suuremmissa taloissa olisi hyvä varautua sivuasunnon erottamiseen kodin asukastilanteen muuttuessa. 

Joustavassa asumisessa voidaan myös varautua ns. lisäherkkuihin, jotka voidaan toteuttaa talouden niin salliessa. Esimerkiksi tulisija ja savuhormi sisälle tai ulos, parvekkeen tai terassin liukulasitus, poreamme tai palju, terassialueen laajentaminen, sisäamme tai pihasauna voivat parhaimmillaan toimia kesämökin korvikkeena. Jos ei hätäile heti alussa lisähankintojen kanssa, voi toisaalta myöhemmin huomata selviävänsä hyvin ilmankin niitä.

Talotekniikan kehitys vaatii varautumista

Ammattitaitoinen suunnittelija osaa myös ottaa huomioon talotekniikan kehittymisen. Talotekniikan muutoksiin ja lisävarusteluun varaudutaan suunnittelemalla väljä tekninen tila sekä helposti avattavat, huollettavat ja muokattavat talotekniikan vaaka- ja pystysuuntaiset kotelot. Ihannetilanteessa tekninen tila sijaitsee sellaisessa paikassa, että sinne voidaan sijoittaa lisälaitteita ilman kohtuutonta häiriötä talon julkisivussa. Vesikaton alla oleva tuulettuva ullakkotila helpottaa myös myöhempien asennuksien tekemistä. 

Materiaalipiheyden kulmakivet

Materiaalipiheys rakentamisessa tarkoittaa materiaalien valintaa siten, että hukkaa syntyy mahdollisimman vähän. Esimerkiksi voi olla parempi pitäytyä vain yhdenlaisessa seinälaatassa välttääkseen pienten hukkaerien syntymistä. Joustava asenne käyttökelpoisten tähde-erien ja kierrätystuotteiden kanssa on suotavaa kestävyysajattelun mukaisessa rakentamisessa. Joustava suunnitelma sallii esimerkiksi väliovien värisävyn muutoksen tai viilukuosien vaihtelun. Materiaalien resurssiniukkuuden kannalta tärkeimmät teesit ovat:

• Pieni talo on parempi kuin iso talo.

• Läheltä hankittu materiaali on parempi kuin kaukaa tuotu.

• Kallis ja laadukas on parempi kuin edullinen ja heikompi.

• Luonnollinen ja käsittelemätön/kevyesti käsitelty pinta on parempi kuin pinnoitettu pinta.

Kiertotalous talon rakennesuunnittelussa

Kiertotalouden huomioiminen rakennuksen suunnitteluvaiheessa tarkoittaa sitä, että rakenteet suunnitellaan helposti huollettaviksi, purettaviksi, sellaisenaan uudelleenkäytettäviksi tai kierrätettäviksi muuhun käyttöön. Perinteinen hirsirakennus edustaa kiertotalouden mukaista rakentamista. Nykyään on onnistuttu purkamaan ja uudelleenkokoamaan joitakin kehärakenteisia halleja. Betonielementtien liitoksia on alettu kehittelemään sellaisiksi, että ne olisivat helposti purettavissa. Keskustelua käydään myös betonielementtien ja liimapuurakenteiden uudelleenkäyttömahdollisuuksista. Haasteena tässä on normien täyttyminen ja vastuukysymykset liittyen tuotteen laskennalliseen elinkaareen. Ympäristöviranomaiset valmistelevat linjausta käytettyjen rakennusosien tyyppihyväksynnästä. 

Puukin on arvokas materiaali - käytä sitä säästeliäästi

Vaikka massiivipuurakentaminen toimiikin hiilineutraalisuustavoitteiden ja joskus kiertotalouden mukaisena ratkaisuna, se toisaalta syö paljon neitseellistä materiaalia. Laadukkaasta puusta on myös pulaa. Puusta etsitään ratkaisua niin moneen paikkaan, että rakentamisessakin puuta on syytä käyttää säästeliäästi. Vaihtoehtona massiivipuurakentamiselle on tavanomainen rankarunko, jossa puun määrä on optimoitu ja välit täytetään esim. sellueristeellä, jonka materiaali on kierrätettyä paperia. Kun seinärunkoon ei lisätä muovia ja sisäpuoli verhoillaan puulla, saavutetaan myös toivotut rakennusfysikaaliset ominaisuudet kuten ihanteellinen kosteuskäyttäytyminen.