OSA 2: Kiertotalous rakentamisessa

Kiertotalous tarkoittaa materiaali- tai energiakiertoja periaatteella ”toisen jäte on toisen aarre”. Materiaalien lisäksi jaetaan myös tietoa ja toimintaa. Siirtyminen kiertotalouteen tarkoittaa koko systeemin muutosta. Se koskee kaikkia toimialoja, tarkoittaen eri tieteenalojen ja toimijoiden yhteistyötä. Muutoksen tavoitteena on taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Siihen tarvitaan mukaan sekä kuluttajia, yrityksiä että yhteiskuntaa, eli meitä kaikkia.

“Professori Matti Kuittinen on puhunut kehopositiivisuusajattelun siirtämisestä rakennuksiin. Iloitsen siitä ja jatkan käyttämällä sanaa armollisuus. Olisi hyvä, että antaisimme mahdollisuuden arkisemmillekin rakennusosille, joista ehkä puuttuu design-tarra tai muu status. Meidän tulisi hyväksyä, että kierrätystavarasta ei tule välttämättä aivan yksiväristä tai tasalaatuista eikä kaikki näytä täysin uudelta.” (Satu Ratinen)

“Itse haaveilen siitä päivästä, jolloin avaan Oikotien myytävien pientalojen sivut ja siellä esitellään kaupallisessa tarkoituksessa rakennettuja uudisrakennuksia, joissa kerrotaan käytetyn purettuja rakennusosia tai toisten hankkeiden ylijäämämateriaaleja.” (Satu Ratinen)

Kiertotalousajattelu on uusi mahdollisuus

Kiertotaloussiirtymän haasteita ovat mm. lainsäädännön ja muiden säädösten jäykkyys, tietojen ja taitojen puute tai haitalliset asenteet, kiertotalousratkaisujen taloudellinen kannattamattomuus sekä markkinan toimimattomuus kiertotalouden mukaisissa ratkaisuissa. Kiertotaloussiirtymää taas kiihdyttävät digitaaliset ratkaisut, kaupungistuminen, muuttunut kulutuskulttuuri ja ekologiset elämäntavat. Myös asiakkaiden vaatimukset ekologisuuden suhteen ovat kasvaneet samalla kun raaka-aineiden saatavuus ja riittävyys on muuttunut epävarmemmaksi. Muuttuva lainsäädäntö pakottaa yrityksiä muuttamaan toimintaansa. Rahoitus ohjataan nykyään kestäviin investointeihin.

Kiertotalousajattelu vaatii uudenlaista ajattelutapaa sekä sitoutumista 

Asenteen muutos tarkoittaa uusia mahdollisuuksia. Se tarkoittaa myös sitä, että opitaan ajattelemaan tulevaisuutta sellaisena, mihin voit itse vaikuttaa. Tulevaisuususko auttaa meitä toimimaan ja luottamaan itseemme muutoksentekijöinä. Uusi ajattelutapa tuo eteemme hienoja mahdollisuuksia yksilöllisiin, ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin. Se ei tarkoita sitä, että hylkäisimme laadukkaan arkkitehtuurin ja rakentamisen. Päinvastoin se laajentaa esteettistä näkökulmaa ja tuo siihen syvempää ulottuvuutta ja merkityksellisyyttä. Kiertotalouteen liittyvä liiketoiminta voi olla paljon muutakin kuin tavaroiden myymistä. Kiertotalous vaikuttaa työnteon tapoihin ja luo uutta työtä käytännön osaajille. Säästäväisyys on perusammattitaitoa, mutta nyt tarvitaan myös kekseliäisyyttä. Kiertotalouden huomioiva rakentaja pyrkii käyttämään käytettyjä rakennusosia. Hän valitsee materiaaleja, jotka vanhenevat kauniisti, ovat huollettavia ja uudelleen käytettäviä. Ekologisesti kestävissä materiaaleissa on käytetty kierrätettyä tai teollisuuden sivuvirroista syntynyttä materiaalia raaka-aineena tai uusiutumattomia materiaaleja on korvattu uusiutuvilla. 

Kiertotalouden R-strategiat

Kiertotalouden R-strategioiden avulla voidaan tarkastella erilaisten käytännön toimien vakuuttavuutta kiertotalousajattelun toteutumisessa.

R0 Refuse – Luovu tuotteen käytöstä, vähennä sen käyttöä tai käytä tuotetta monipuolisemmin.

R1 Rethink – Käytä tuotetta tehokkaammin, esim. jakamalla se muiden kanssa.

R2 Reduce – Tehosta tuotteiden valmistusta ja käyttöä ja kuluta vähemmän luonnonvaroja.

R3 Reuse – Käytä uudelleen toisten hylkäämä hyväkuntoinen tuote.

R4 Repair – Korjaa viallinen tuote, jotta sitä voidaan käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa.

R5 Refurbish – Kunnosta vanha tuote vastaamaan nykyistä tarvetta.

R6 Remanufacture – Valmista hylätyn tuotteen osista samaan tarkoitukseen sopiva uusi tuote.

R7 Repurpose – Käytä hylättyä tuotetta tai sen osia uuteen tarkoitukseen.

R8 Recycle – Käytä hylätty tuote, sen osat tai sen sisältämä materiaali uudessa tuotteessa.