OSA 3: Slow design - hitaammin, paremmin ja ajatuksen kanssa

Mitä, jos rakentamisen lähtökohtana olisi nopeuttamisen sijaan hidastaminen? Olemme Skammissa inspiroituneet Slow design –ajattelumallista. Slow design tarkoittaa ajattelutapaa, jonka keskiössä on kestävien arvojen tiedostaminen ja valintojen tekeminen suhteessa niihin. Slow designissä kaikki tapahtuu ajallaan. Sen sijaan, että pyrkimyksenä olisi tehdä kaikki mahdollisimman nopeasti, asiat pyritään tekemään paremmin. Slow design ohjaa tekemään tietoisia valintoja planeettamme hyvinvointia ajatellen.

“Törmäsin joskus käsitteeseen slow design. Tämä (meidän) talo on todella ollut sitä. Tilat ovat kuoriutuneet pikkuhiljaa. Meidän tapaamme kuuluu paikan päällä tuumailu ja mallailu.” (Satu Ratinen)

Slow design on alun perin Caroly F. Straussin ja Alastair Fuad-Luken hahmottelema vastaus sellaisten uusien työkalujen tarpeeseen, joilla suunnittelua voidaan arvioida sosiaalisen, kulttuurisen ja ympäristön kestävyyden kannalta. Slow designin periaatteena on inspiroida ja kannustaa kokonaisvaltaiseen, yhteistyöhön perustuvaan lähestymistapaan suunnittelutyössä. Tavoitteena on erityisesti käyttää vähemmän resursseja, arvioida suunniteltavan tuotteen vaikutuksia aikaulottuvuudessa sekä pohtia sen eettisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.

Mitä Slow design voisi tarkoittaa rakennusprojektissa?

• Loppukäyttäjän osallistuminen suunnitteluun.

• Rakennusjätteiden ja -tähteiden tehokkaampi hyötykäyttö; hyödynnetään rakennustähteitä ja suunnitelmaa muokataan, jos materiaali loppuu ja toista jää sopivasti jäljelle (rakennusteknisistä ratkaisuista, kuten kosteudenhallintasta ja kestävyydestä tinkimättä).

• Syvällinen perehtyminen valittujen tuotteiden ja tarvikkeiden taustoihin (alkuperä, tuotantoprosessien energiatehokkuus jne.).

• Perusteellisempi pohdinta rakentamisen ekologisesta jalanjäljestä.

• Muunneltavuus suunnitteluratkaisuissa.

• Osa ratkaisuista jätetään tarkoituksella asiakkaan päätettäväksi; olisi hyvä asua talossa jonkin aikaa ennen täydentäviä hankintoja, jotta tietää, mitä todella tarvitsee.

• Suunnittelussa hyödynnetään olosuhteet eli maisema, ilmansuunnat ja asemakaavan suomat mahdollisuudet.

• Joustava suunnittelu; suunnittelua tehdään ja suunnitelmia täsmennetään myös rakennustyömaalla. Kohteessa oleillaan ja havainnoidaan rauhassa sitäkin, mitä on tehty. 

• Myös rakentajat ja asentajat otetaan tasavertaisina mukaan ratkaisujen kehittelyyn.

• Testirakennelmat ja erilaiset kokeilut paikan päällä auttavat parhaan ratkaisun syntymistä (esim. valaistus ennen lopullisten asennusten tekoa).

• Vanhojen turvallisien ja tuttujen ratkaisujen suosiminen.

• Tavoitteena tehdä kunnolla se mitä tehdään, erityisesti piiloon jäävät rakenteet.